Quotes from Tove Jansson

They retained their wooden souls, and the curve of their backs had the enigmatic shape of growth itself and remained a part of the decaying forest

Había dejado de llover y pronto caería la noche. En el preciso momento en el que el sol se ponía algo ocurrió con el tentáculo verde que cubría la Casa Mumin. Perdía vigor y se secó tan rápido como había crecido. Las frutas se encogieron y cayeron al suelo. Las flores se marchitaban y las hojas se abarquillaban. Una vez más la casa se llenó de crujidos y crepitaciones.

Well," said Hodgkins, "perhaps he is really interested in everything, only he doesn't overdo it. For ourselves there is always one single interest. You want to become. I want to do. My nephew wants to have. But the Joxter just lives.

Er hatte hundert Nächte und hundert Tage geschlafen, und jetzt wimmelten die Träume noch um ihn herum und wollten ihn wieder in den Schlaf zurückziehen.

Der Muminvater und die Muminmutter hießen alle Neuankömmlinge ruhig und freundlich willkommen, stellten zusätzliche Betten auf und vergrößerten den Esstisch.

Thingumy whispered something again. The Hemulen nodded. "It's a secret," he said. "Thingumy and Bob think the Contents is the most beautiful thing in the world, but the Groke just thinks it's the most expensive." The Snork nodded many times and wrinkled his forehead. "This is a difficult case," he said. Thingumy and Bob have reasoned correctly, but they have acted wrongly. Right is right.

You can see for yourself that life is hard enough without being punished for it afterwards. We get comfort when we die, that's the whole idea.

Du bist kein Sammler mehr, nur noch ein Besitzer, und das macht überhaupt nicht so viel Spaß.«

Alle hatten den Zauberer lachen gesehen, aber niemand vermutete, dass er lächeln konnte. Jetzt breitete sich jedoch ein Lächeln auf seinem Gesicht aus. Er war so froh, dass es überall sichtbar wurde, an seinen Ohren, an seinem Hut, an seinen Stiefeln!

Pappan tystnade och började bekymrad bläddra i memoarerna. Tycker ni jag har använt för ovanliga ord? frågade han. Det gör nog inget, sa Mumintrollet. Det var ju för så länge sen och man kan nästan gissa vad du menar.

It's a beautiful thought, to meet a writer only in her books.

Mumintrollets pappa hade aldrig känt sig så lugn och så absolut nöjd med allting. Det var egentligen skönt att ingenting behöva säga och ingenting förklara, varken för sig själv eller andra. Man bara satt och såg mot horisonten och hörde vågorna klucka under båten.

He (Moominpappa) decided to become silent and mysterious, like a Hattifattener. People respected one if one didn't talk. They believed that one knew a great many things and led a very exciting life.

Jag var betagen av en ny slags avskildhet som inte alls vara isolering, bara att få vara utanför, och inget ont samvete för nånting alls. Jag vet inte hur det gick till men allting blev enkelt och jag lät mig bara vara glad.

När Fredrikson avlöste mig vid rodret i gryningen nämnde jag i förbigående Joxarens förvånande och fullkomliga brist på intresse för omgivningen. Hm, sade Fredrikson. Kanske han tvärtom bryr sig om allting? Lite lugnt och lagom. Vi bryr oss om en enda sak. Du vill bli. Jag vill göra. Mitt brorsbarn vill ha. Men Joxaren bara lever.

Jag var betagen av en ny slags avskildhet som inte alls var isolering, bara att få vara utanför, och inget ont samvete för nånting alls. Jag vet inte hur det gick till men allting blev enkelt och jag lät mig bara vara glad.

Numero 67 oli granaateilla koristettu samppanjavispilä. Lisäksi olin voittanut hainhampaan, säilötyn savurenkaan ja koristellun posetiivin kammen. Voitteko käsittää onneani!?

Minä menin edellä tupaan ja itkin koko ajan mutta nyt kyllä etupäässä vain tehdäkseni vaikutuksen.

Taikuri lentää maailman ääriin ja hiiriäiti kömpii ruohomättäänsä alle mutta molemmat ovat yhtä onnellisia. Mutta ehkä kaikkein onnellisin on Muumipeikko, joka astelee äitinsä kanssa kotiin puutarhan läpi juuri kun kuu kalpenee päivänsarastuksessa ja puut huojuvat hiljaa mereltä puhaltavassa aamutuulessa. Nyt hiipii viileä syksy Muumilaaksoon. Sillä muuten ei voi tulla uutta kevättä.

Too-ticky shrugged her shoulders. 'One has to discover everything for oneself,' she replied. 'And get over it all alone.

Grandmother thought for a moment, and then she said that superstitious was when you didn't try to explain things that couldn't be explained.

It is autumn in Moomin Valley, for how else can spring come back again?

Silloin he taas nauroivat ja heidän mielestään oli tavattoman hullunkurista, että hemuli oli saanut koko elämänsä ajan tehdä sellaista, mikä ei ollut hänestä hauskaa. Ja vain sen takia, ettei voinut sanoa vastaan.

It's nice to have beautiful things that really belong to you.